Yliliikkuvuus

Ihmisten nivelsiteiden rakenne vaihtelee geneettisesti. Toisilla on löysät nivelrakenteet ja toisilla tiukat, lopuilla siitä välistä. Nivelsiteet kulkevat niveltyvien luiden välillä ja ne, nimensä mukaisesti, sitovat luut yhteen. Jos lihakset ovat kuminauhaa, niin nivelsiteet ovat puuvillakangasta. Ne kiertyvät ja taipuvat, mutta venyvät vain vähän. Kuitenkin pitkäjänteisellä venyttelyllä nivelsiteitäkin voi löystyttää, etenkin nuorella iällä. Yleisemmin nivelsiteet löystyvät tapaturman yhteydessä, esim. nilkan nyrjähdyksessä. Kerran venähtänyt nivelside ei enää palaudu ennalleen, vaan jää löysemmäksi. Normaalisti nivelsiteet rajoittavat nivelen liikettä niin, etteivät nivelpinnat mene sijoiltaan, mutta löystynyt nivel voi lähteä sijoiltaan kevyelläkin voimalla ja kivuttomasti.

Nivelen löysyys altistaa nivelen huonoille asennoille, mikä voi johtaa nivelpintojen epänormaaliin kulumiseen ja nivelrikkoon. Löysä nivel myös kuormittaa sitä liikuttavia lihaksia, kun lihakset joutuvat toimittamaan nivelsiteille kuuluvaa tukitoimintaa. Tämän vuoksi yliliikkuvalla henkilöllä lihakset voivat helpostikin olla jumissa, eikä venyttely auta siihen, vaan se voi pahimmillaan lisätä nivelen löysyyttä. Löysien nivelten kohdalla tulisikin venyttelyn sijasta pitää huolta lihasten voimasta, jotta ne jaksavat tukea niveltä. Lisäksi lihaksia tulee rentouttaa ja palauttaa, muttei venyttää aggressiivisesti.

Testaa oma nivelrakenteesi tästä linkistä löytyvällä helpolla testistöllä. Yliliikkuvuuden testaus

Lihashuolto

Lihashuolto tarkoittaa toimintaa, joka edistää palautumista ja kehittää kehoa kohti optimaalista olotilaa.

Lihashuollon keinoja ovat:
– lepo
– venyttely
– hieronta
– liikkuvuusharjoittelu
– palauttava liikunta
– rentoutus
– kylmä-/lämpö-/vaihtolämpöhoidot (avanto, sauna, terapia)
– paineterapia
– sähköhoidot
– putkirullaus ja muu itsehieronta

Lihaskunto

Lihaskunto = lihaksen kyky tuottaa voimaa

Hyvä lihaskunto, eli vahvat lihakset
– helpottavat arjen raskaammissa toimissa (kauppakassien kantaminen, remontit, yms.)
– tukevat ja suojaavat niveliä
– vahvistavat luustoa
– parantavat tasapainoa
– edistää aivotoimintaa ja ehkäisee muistisairauksia

Lihaskuntoa harjoitetaan tekemällä raskaita liikkeitä. Liikkeiden pitäisi olla niin raskaita, että samaa liikettä jaksaa tehdä korkeintaan 20 kertaa tai yhden minuutin ajan. Kevyemmät liikkeet (esim. kävely) eivät juuri kehitä lihaskuntoa, vaan ne ovat kestävyysliikuntaa tai muuta harjoittelua.

Faskia

Faskia = sidekudoskalvo

Ihmiskehossa on erilaisia faskioita: ihonalainen verkkomainen faskia, lihasten ympärillä oleva tiukka faskia ja lihasten sisällä, sen eri osien ympärillä olevat faskiat.

Vähäinen liikunta, häiriintynyt aineenvaihdunta tai vammat kiristävät faskioita, mikä voi kipeyttää lihaksia ja rajoittaa liikkuvuutta.

Faskiakäsittelyssä terapeutti venyttää asiakkaan faskioita poikittain ja pitkittäin. Faskiakäsittely helpottaa kehonosien liukumista toistensa suhteen, löysää kiristävää faskiaa ja avaa nestekiertoa helpottaen turvotusta. Käsittelyn lisäksi saat vinkkejä, miten voit omalla harjoittelulla pitää lihaskalvot liikkuvina.

Fysioterapia

Fysioterapiassa tutkitaan asiakas ja löydösten perusteella suunnitellaan kuntoutus, joka voi olla liikkuvuutta lisäävää, lihaksia vahvistavaa, motoriikkaa parantavaa, kipua lievittävää tai lihaksia rentouttavaa.

Fysioterapeutti on Suomessa opiskellut 3,5 vuotta ammattikorkeakoulussa.

Fysioterapian hoitomenetelmiä ovat kuntosaliharjoittelu, kehonpainoharjoittelu, liikkuvuusharjoittelu, venyttely, rentoutus, hieronta, kylmä-/lämpöterapia, sähköhoidot, ultraäänihoito, paineterapia ja erilaiset tuet.

Akupunktio

Akupunktiossa kehoon vaikutetaan akupunktioneuloilla. Neulat on yksittäispakattu ja ne ovat kertakäyttöisiä. Neula painetaan ihon läpi toivottuun hoitosyvyyteen, yleensä lihakseen asti. Pisto tuntuu suunnilleen samalta, kuin vaikkapa verinäytteen otto sormenpäästä.  Keho tottuu neulaan nopeasti, joten tarvittaessa neuloja voidaan liikutella hoidon aikana vaikutuksen tehostamiseksi.

Akupunktiolla lievitetään kipua ja rentoutetaan lihaksia.

Kipu lievittyy paikallisesti puuduttamalla aluetta ja yleisesti nostamalla kipukynnystä.

Akupunktiolla voidaan vähentää lääkkeiden käyttöä.

Neuloja ei voi laittaa, jos asiakkaalla on yleisinfektio, ihoinfektio, ihomuutoksia, hemofilia tai neulakammo.

Iskias

Iskiaskipu on usein tavallista alaselkäkipua kovempaa ja säteilee tyypillisesti pakaraan, takareiteen, reiden ulkosivulle, sääreen ja jalkaterään. Alaraajassa voi ilmetä iskiaksen oireina puutumista, pistelyä ja lihasheikkoutta. Iskias eroaa tavallisesta selkäkivusta siinä, että kipu tuntuu jalassa, kun tavallisessa selkäkivussa tuntemus on selässä.

Tavallisin iskiaksen syy on välilevyn vaurio, joka ärsyttää tai painaa iskiashermoa. Välilevyn sisus on hapan ja vaurioituessa hapan aines pääsee ulos ärsyttämään herkkää hermokudosta.

Pahimmillaan iskiaskivussa alaselän liikkuvuus voi rajoittua ja selkä saattaa olla vinossa lihasjännityksen vuoksi. Selän pyöristyminen esimerkiksi istuessa ja kumartuessa yleensä pahentavat kipua. Kävellessä jalan vieminen eteen saattaa olla kivuliasta.

Vuodelepo ei edistä toipumista. Liiku kivun sallimissa rajoissa. Liikkuminen on suotavaa, kun pahin kipu on helpottunut. Jokainen selkäkipuinen hyötyy selän omatoimisesta huolenpidosta – myös ne 1–2 % selkäkipuisista, jotka tarvitsevat selän leikkaushoitoa.